The Weather Network

maanantai 27. helmikuuta 2017

Fujitsu LZCAN09 etähallinta 1. versio

Vein mökille ensimmäisen version ilmalämpöpumpun etähallintaan ja seurantaan. Tämä laitteisto on ainakin näin aluksi sellainen karvalakkimalli ja aika näyttää onko tarvetta hankkia parempaa.

Fujitsu LZCAN09 etähallintaan käytän nyt Broadlink RM Pro-wifi yleiskauko-ohjainta (hinta posteineen 20€ Kiinasta). Asennus kahden Android-tabletin välille (mökillä nettiliikenteen hoitaa siis tabletti, jossa on Hotspot päällä koko ajan ja etänä otan yhteyden toisella tabletilla) oli helppo ja laitteen ohjelmasta löytyi nopeasti valmis malli Fujitsun kaukosäätimen perustoiminnoille eli nyt voin säätää netin kautta lämpötilat ja puhallusvoimakkuudet sekä laitteen sammutuksen ja käynnistyksen.

Lämpötiloja ja sähkönkulutusta seuraan tabletin kameran avulla eli kameran edessä on 3 mittarinäyttöä:
1. Brittien Ebaystä ostin uudenveroisen Current Cost Envir-sähkönkulutusmittarin (E-ON brändätty) hintaan 30€ posteineen.
2. Ulko- ja sisälämpötilaa seuraan Avec-mittarilla (Halpa-Hallista hintaan 13,90€), jossa tuo ulkoanturi toimii langattomasti.
3. Prismasta ostin hintaan 29,90€ Lexa-sääaseman, jossa on 2 langatonta anturia - toisella anturilla mittaan ilmalämpöpumpun puhallusilman lämpötilaa ja toisella saunan lämpötilaa.


Tabletin päälle olen virittänyt hämäräkytkimellä varustetun 1W:n led-lampun (yövalo Boston Prismasta hintaan 4,95€), jotta mittareista saa netin kautta selvää yölläkin.


Ilmalämpöpumpun vieressä on nämä anturit - alimmainen mittaa puhallusilmaa sisäyksikön ilmanohjaimien keskeltä ja ylemmän mittarin alempi lukema näyttää sisäyksikön päältä lämpötilaa.

Tabletin kameraohjelmana käytän WardenCam-ohjelmaa, jonka täysi lisenssi maksoi 6,84€.

Tuo mittaristo ja tabletti vie valmiustilassa sähköä energiankulutusmittarin mukaan 4,3-7W. Broadlink-kaukosäädin vie sähköä 1W.

Kuvankaappaus etänä netin kautta sillä toisella Android-tabletilla:


Lisäksi 25 euroa posteineen Kiinasta maksoi IP-kamera, jolla voin seurata etänä ilmalämpöpumpun ulkoyksikön toimintaa. Kamera on sisällä lisäsiivessä olevan kylpyhuoneen ikkunalla, joka on muuten hyvä paikka, mutta pimeällä kameran infrapunalamput heijastavat ikkunalasista niin, ettei kuvasta saa selvää. Kameran mukana tuli valmistajan oma Android-ohjelma, jonka avulla kamera oli aika helppo yhdistää wlanin kautta nettiin, jolloin videoa voi katsoa etänä valmistajan serverin kautta.


lauantai 11. helmikuuta 2017

Ilmalämpöpumpun tuomaa säästöä jo näkyvissä - sähkönkulutuksen seurantaa 1.1.2015 - 10.2.2017

Tein excel-taulukon sähkölaskuista vuoden 2015 tammikuusta alkaen ja laitoin huomautuksena taulukkoon myös tiedossa olevat oleelliset sähkönkulutukseen vaikuttavat muutokset matkan varrella. Fujitsu LZCAN-ilmalämpöpumppu asennettiin 26.1.2017 ja taulukossa on jo nähtävänä sen vaikutuksesta tullut selvä säästö sähkönkulutuksessa 10 päivän jaksolta 1.-10.2.2017, vaikka jakso oli tavanomaista kylmempi vuodenaikaan nähden.


Talossa käytiin tarkastuskäynnillä 10.2.2017 kovemman pakkaspäivän jälkeen (pakkanen kävi lähellä -25°C 9.2.2017) ja sille tarkastuskäyntipäivälle tuli noin 20kWh enemmän sähkönkulutusta, koska kylpyhuoneessa pakkasvahtina olevaa sähköpatteri siirrettiin saunan ovelle ja se oli päällä muutaman tunnin. Pakkasvahdin termostaatti on säädetty +5°C:een ja kylpyhuoneen elohopeamittari näytti +7°C:n eli patteri ei ollut käynnistynyt. Seurasin gsm-modeemin välityksellä, että alimmillaan saunassa oleva lämmityskattilan Ouman EH-800B-lämmönsäätimen lämpötila-anturi näytti 9.2.2017 lukemaa +3,4°C ja tarkastuspäivänäkin vain +4,1°C. Ihmettelin hieman, kun pakkasvahti ei puuttunut peliin. Suuri lämpötilaero saunan ja kylpyhuoneen välillä johtuu siitä, ettei saunan kiukaan savuhormissa ole savupeltiä ja sieltä pukkaa sisälle kokoajan kylmää pakkasilmaa. Ilmalämpöpumpun tavoitelämpötilaa pidetään +16°C:ssa kun paikalla ei ole ketään, mutta kovalla pakkasella pumpun lämmitysteho ei riitä lämmön siirtämiseen sokkeloisen ja huonosti eristetyn (vanhan osan seinissä on eristeenä sahanpurut) talon kauimmaiseen nurkkaan eli saunaan - Lämpöanturi 1 eteisessä näytti kovimmallakin pakkasella noin +12°C:

Tässä vielä helmikuun päivittäiset sähkönkulutukset 1.-10.2.2017 ja keskiarvot päivien ulkolämpötiloista:

Mökkitalkkarin Fujitsu LZCAN-videot tarkastuskäynniltä 10.2.2017

Pyysin poikaa kuvaamaan ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksiköstä muutaman sekunnin videot, kun hän kävi eilen tarkistamassa tilanteen kovemman pakkaspäivän jälkeen. Itse olen täällä muutaman sadan kilometrin päässä ja halusin nähdä tilanteen tarkemmin.

Video ulkoyksiköstä:


Huomautin ilmalämpöpumpun asennusfirmalle Lapin Lämpöpumppuhuoltoon,
että näyttää sulamisvedet roiskuneen tuonne talon seinälle jäädyttäen alinta vuorilautaa. Asentaja lupasi heti maanantaina noutaa tukusta sulamisveden ohjaimen ja käydä asentamassa sen paikoilleen niin pian kuin mahdollista. Hän tuumasi, että ilmeisesti talon muoto ja maasto saavat aikaan sellaisen ilman kierron, että heittää tuohon seinälle tuota sulamisvettä.

Videoklippi sisäyksiköstä, jossa mökkitalkkari testaa puhallusäänien voimakkuutta ja ääntä - ensin voimakkain ja siitä sitten pienentäen:

Pyysin poikaa tarkistamaan, että onko suodattimiin kertynyt pölyä, kun asennuksesta on kulunut reilu 2 viikkoa - ei ollut vielä mitään näkyvää ilmaantunut:


perjantai 10. helmikuuta 2017

Fujitsu LZCAN arktisissa olosuhteissa Napapiirillä

Pakkanen käväisi eilen jo lähellä -25°C Rovaniemellä ja vuorokauden keskilämpö oli -20,3°C, mutta niin vain Fujitsun tehot riittivät peruslämmön ylläpitoon ja varajärjestelmiä ei tarvittu. Eteisen Anturi 1 näytti alimmillaan +10,4°C klo 9:14, jolloin ilmeisesti oli sulatus käynnissä, koska siitä tunnin kuluttua huonelämpötila oli +12,2°C. Ilmalämpöpumpun tavoitelämpötila on edelleen +16°C ja lämmityskattilan sähkövastuksen käynnistyslämpötila on +10°C. Saunan Anturi 2 näytti alimmillaan +3,4°C ja kylpyhuoneessa olevan sähköpatterin termostaatti on säädetty lukemaan +5°C.

Sähkönkulutus tunneittain 09.02.2017:



Meidän poika kävi tänään 10.2.2017 aamulla paikan päällä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa kovemman pakkaspäivän jälkeen. Aamulla klo 11:00 oli ulkona pakkasta -17°C ja sisällä lämpötilat oli seuraavat: Anturi 1 eteisessä +12,2°C, Anturi 2 saunassa +4,1°C (kylpyhuoneen elohopeamittari näytti +7°C ja mittarin vieressä pakkasvahtina oleva sähköpatteri ei ollut käynnissä - pitää siirtää lähemmäs saunaa) ja yläkerrassa lämpötila oli +8°C. Sisäyksikössä ei suodattimissa ollut kertynyt vielä yhtään havaittavaa pölyä (2 viikkoa kulunut asennuksesta). Ulkoyksikön alle oli hieman muodostunut jääpuikkoa ja lumikolaan sekä maahan jäätynyttä sulatusvettä:


Asentajan neuvosta ulkoyksikön alle laitettiin lumikola, jotta jääpuikot ja jäätyvät sulatusvedet on helppo siirtää. Kolan paikkaa pitää näköjään vähän vaihtaa - luulin, että jääpuikkoa muodostuu tuosta vasemmassa laidassa olevan kondenssivesiputken puolelta, mutta näköjään sitä kertyy tuonne oikeaan laitaan.

torstai 9. helmikuuta 2017

Hurja säästö sähkönkulutuksessa/vrk Fujitsu LZCAN09-ilmalämpöpumpulla

Pakkanen kiristyi eilen tasaisesti kohti -20 astetta ja hilkulla oli, ettei varajärjestelmät käynnistyneet. Täytyy vain ihmetellä miten näin kylmässä säässä tuollainen laitteisto pystyy pitämään yksinään peruslämmön näin isossa talossa, jossa on vielä yli 50 vuotta vanhat sahanpurut vanhan osan seinissä eristeenä ja saunan savupellittömästä hormista pukkaa koko ajan pakkasilmaa sisälle!!

Löysin eilistä päivää vastaavan olosuhteen viime joulukuun 11. päivältä, jolloin lämmöntuottajana oli vielä vesikiertoinen patterilämmitys Jämä Junior 2k-lämmityskattilan 6kW:n sähkövastuksella ja siihen verrattuna säästö sähkössä on valtava ilmalämpöpumpun eduksi:
41,0kWh/vrk ilmalämpöpumpulla (keskiarvona -14,8°C ulkolämpötila) vs.  
109,2kWh/vrk sähkövastuksella (keskiarvona -14,7°C ulkolämpötila)


Sähkönkulutuksen muuttujat näiden päivien välillä:
- 8.2.2017 peruslämpö  ilmalämpöpumpulla +16°C vs. 11.12.2016 peruslämpö  sähkövastuksella  +11°C
8.2.2017 Grundfos Alpha1 kiertovesipumppu nopeus 1 (= 9W/h) vs. 11.12.2016 kiertovesipumppu nopeus 2 (18W/h)

Muu sähkönkulutus (yhteensä noin 17kW/vuorokausi) muuttumaton:
- Jämä Junior lämmityskattilan vesi (255 litraa) pidetään +60°C:ssa sähkövastuksella - arvio noin 15kW/vuorokausi 
- Jämä Junior lämmityskattilan Ouman EH-800B-lämmönsäädin 3,5W/h = 0,084kW/vrk
- Ouman GSM modeemi 3,25W/h = 0,078kW/vrk
- Hiirenkarkoitin Ultrasonic Pestchaser 3W/h = 0,072kW/vrk
- Taloussähköä ei ole käytetty, koska talo on ollut asumaton molempina päivinä

Sähkönkulutus 8.2.2017:

Sähkönkulutus 11.12.2016:


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Lapissa kylmenee - tuntikohtaiset sähkönkulutuslukemat 07.02.2017


Sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät:
1. Peruslämpö  Fujitsu LZCAN09-ilmalämpöpumpulla - tavoitelämpö +16°C  
2. V5 Grundfos Alpha1 kiertovesipumppu nopeus 1 (9W/h=0.22kW/vrk) 

Muu sähkönkulutus (yhteensä noin 17kW/vuorokausi) muuttumaton:
- Jämä Junior lämmityskattilan vesi (255 litraa) pidetään +60°C:ssa sähkövastuksella - arvio noin 15kW/vuorokausi 
- Jämä Junior lämmityskattilan Ouman EH-800B-lämmönsäädin 3,5W/h = 0,084kW/vrk
- Ouman GSM modeemi 3,25W/h = 0,078kW/vrk
- Hiirenkarkoitin Ultrasonic Pestchaser 3W/h = 0,072kW/vrk
- Taloussähköä ei ole käytetty, koska talo on ollut asumaton

Huonelämpötilat antureissa 07.02.2017->
Anturi 1: klo 00:38 15,1°C, klo 7:31 14,6°C, klo 12:15 15,7°C, 18:38 15,1°C, 22:05 14,5°C, 00:32 (08.02.2017) 14,8°C
Anturi 2: klo 00:38 9,1°C, klo 7:31 9,1°C, klo 12:15 9,1°C, 18:38 8,8°C, 22:05 8,6°C, 00:32 (08.02.2017) 8,2°C

maanantai 6. helmikuuta 2017

Sähkönkulutus Fujitsu LZCAN Viikko 5/2017 vs. Sähkölämmitys Viikko 3/2017

Vertailin sähkönkulutuksia ennen ja jälkeen Fujitsu LZCAN09 ilmalämpöpumpun asennusta:

Viikko 5/2017 Fujitsu LZCAN ilmalämpöpumppu ainoa lämmön tuottaja->



Viikko 3/2017 Jämä Junior 2k 6kW:n sähkövastus tuotti lämmön vesikiertoiseen patterilämmitykseen->



Sähkönkulutuksen muuttujat näiden viikkojen välillä:
1. Viikko 5 peruslämpö  ilmalämpöpumpulla +16°C vs. Viikko 3 peruslämpö  sähkövastuksella  +10°C
2. V5 Grundfos Alpha1 kiertovesipumppu nopeus 1 (= 9W/h) vs. V3 kiertovesipumppu nopeus 2 (18W/h)
3. Ulkolämpötila oli keskimäärin -7,2 viikolla 5 vs. -7,7 viikolla 3

Muu sähkönkulutus (yhteensä noin 17kW/vuorokausi) muuttumaton:
- Jämä Junior lämmityskattilan vesi (255 litraa) pidetään +60°C:ssa sähkövastuksella - arvio noin 16kW/vuorokausi 
- Ouman-lämmönsäädin koekäyttää venttiiliä avaamalla sitä 5% auki ja sitten se sulkee sen joka maanantai klo 8:00 - arvio noin 0,3kW/viikko
- Jämä Junior lämmityskattilan Ouman EH-800B-lämmönsäädin 3,5W/h = 0,084kW/vrk
- Ouman GSM modeemi 3,25W/h = 0,078kW/vrk
- Hiirenkarkoitin Ultrasonic Pestchaser 3W/h = 0,072kW/vrk
- Taloussähköä ei ole käytetty, koska talo on ollut asumaton molempina viikkoina


lauantai 4. helmikuuta 2017

Sähkönkulutuksen seurantaa 26.01.- 03.02.2017

Tässä on koko tammikuun 2017 sähkönkulutus. 1. - 24.1.2017 talo oli tyhjillään +10°C:n peruslämmöllä. 25.-26.1.2017 taloa lämmitettiin Jämä Junior 2k:n 6kW:n sähkövastuksella ilpin asennusta varten. Fujitsu LZCAN 09 ilmalämpöpumppu lähti käyntiin 26.1.2017 klo 20. Tasaiselta näyttää meno pumpun kanssa vs. sähkövastuksella lämmittäminen.



Tässä on viimeiset 3 vrk eli 01.-03.02.2017:


Tein pientä laskelmaa ja arviolta 30-50% näyttäisi sähkönkulutus pienentyneen ja jos esimerkiksi tämä helmikuu jatkuu tuolla menolla, niin sähkönkulutus tippuisi kuukaudessa noin 1000kW ja rahallinen säästö olisi 100€.

Tuossa 1.2.2017 oli pakkasta lähes -20°C ja alimmillaan lämpötilat antureissa olivat seuraavat: anturi 1 oli +12,5°C ja saunan anturi 2 oli +5,6°C. 

Eli kylpyhuonessa pakkasvahtina oleva sähköpatteri ei aivan käynnistynyt, kun sen termostaatti on säädetty +5°C:een. lampopumput.info-foorumilla sain neuvon hankkia saunaan puhaltimen, jolla siirretään viileää ilmaa saunasta poispäin, koska lämmintä ilmaa virtaa tilalle katonrajasta.

Fujitsu LZCAN asennuspäivä 26.01.2017

Lumitöissä 25.01.2017
  Ilmalämpöpumpun asennuspäivä valkeni mukavassa säässä ja kuten tavallista, niin täällä napapiirillä on lähes aina reilusti lunta tammikuussa eli lumitöillä piti aloittaa jo asennusta edeltävänä päivänä ja sitä riitti vielä asennuspäivän aamuksikin. Jo viikko sitten lunta oli 30-40 senttiä ja viikossa oli tullut ainakin 20 senttiä lisää.

Sisäyksikön asennuspaikaksi olin itse ajatellut olohuoneeen lounaan puoleista pitempää seinää, jolloin ulkoyksikkö olisi tullut samalle kohdalle räystään alle, mutta asentajan mielestä parempi paikka olisi olohuoneen kaakonpuoleinen seinä, jolloin ulkoyksikön päälle ei olisi vaaraa pudota katolta suurta määrää lunta suojasäällä.
Lumet tuli katolta asennuksen aikana

Luotin asentajan asiantuntemukseen ja asennuspaikaksi sovittiin tuo hänen ehdottama paikka. Asennuspäivänä oli suojasää ja kuinka ollakaan, niin asennuksen aikana talon koillispuolelta rymisteli lumet alas ja tuli melkein ikkunasta sisälle.

Talo on ilmalämpöpumpun kannalta erittäin haastava, sillä lämmitettävää on kahdessa kerroksessa ja lisäsiiven perimmäisenä oleva sauna on olohuoneesta katsottuna monen mutkan takana. Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys myös kylpyhuoneosastossa ja suurin vaara putkien jäätymiselle on juuri saunan patterissa, kun talo on talvella suurimman osan aikaa tyhjillään ja peruslämmöllä. Lapissa voi olla joskus jopa -50°C pakkasta ja parhaimmatkaan ilmalämpöpumput eivät juurikaan tuota lämpöä enää alle -30°C:n pakkasilla, joten talossa on oltava sen varalta automaattisesti käynnistyvät varajärjestelmät - meillä se on vesikiertoinen patterilämmitys Jämä Junior 2K-kattilassa olevalla 6kW:n sähkövastuksella, jota ohjaa Ouman EH-800B-lämmönsäädin huoneanturiin asetetun tavoitelämpötilan mukaan. Lisäksi meillä on kylpyhuoneosastolla pakkasvahtina öljytäytteinen 1500W:n sähköpatteri, jonka termostaatti on säädetty +5°C:een. Oumanin ulkolämpötilamittari siirrettiin saunaan, jotta voin tekstiviesteillä etänä tarkkailla lämpötilaa pakkaspäivinä. Vesikierto pidetään aina käynnissä Grundfos Alpha1-kiertovesipumpulla ja vesipattereiden termostaatit on jätetty täysin auki eli Ouman saa huolehtia pattereiden veden lämpötilasta huoneanturin ilmoittaman lukeman perusteella.
Pohjapiirros alakerrasta - kuvassa piirrettynä ilpin ulko- ja sisäyksikön sijainti ja sisäyksikön puhallussuunta



















Ensimmäiseksi asennettiin ulkoyksikkö seinätelineeseen. Maateline olisi vaatinut kunnon perustukset ja niiden tekeminen talvella olisi ollut työlästä. Lisäksi lunta voi tulla talvella yli metrikin, niin maateline olisi pitänyt olla varsin korkea ja ajattelin ettei se olisi ollut esteettisesti kaunis.
Ulkoyksikön seinätelineessä on kumitassut, joten en usko äänien kantautuvan häiritsevästi sisälle.

Seuraavaksi asentui paikoilleen sisäyksikkö ja sen kanssa tuli heti aluksi pientä ongelmaa, kun seinään porattiin reikää putkistoa varten, niin sieltähän alkoi valua ulos seinän eristeenä olevaa sahanpurua. Asentaja laittoi seinän sisään uretaani-vaahtoa, jotta sahanpurun vuoto saatiin tukittua. Uretaanin kuivumista piti odottaa hetken verran ja sitten reikä saatiin porattua kokonaan seinän läpi.
Sitten laitteille vedittiin sähköt pintavetona eteisen tuulikaa-pissa olevalle sähkökaapille, jonka jälkeen putkistoon ladattiin kylmäaineet ja voitiin aloittaa koekäyttö. 

Ensimmäisessä koekäytössä ulkona oli -3 pakkasta ja kun laitettiin Fujitsun tavoitteeksi +25, niin Oumanin Lämpöanturi 1. lähellä eteistä näytti +24, Oumanin Lämpöanturi 2 lisäsiivessä olevassa saunassa näytti +17 ja lämpötila yläkerrassa oli +21. Sisäyksikkö oli yllättävän hiljainen - jopa suurin puhallusnopeus 4 oli aivan siedettävä. 

Minkälaiset asetukset tässä tapauksessa tälle laitteelle kannattaa pitää käytössä, jotta mahdollisimman suurin säästö lämmityskuluissa voidaan saavuttaa? 
Olen lukenut kymmenittäin lampopumput.info-foorumin keskusteluketjuja ja olen nyt päätynyt siellä olevien asiantuntijoiden kertomusten perusteella seuraaviin asetuksiin:
1. Lämmitys ei saa olla automaatilla ettei vain auringonpaisteella ala jäähdyttämään - eli Fujitsulla on käytössä nyt Heat-asetus, joka vain lämmittää.
2. Puhallus laitettiin suurimmalle eli 4-pykälälle, jonka tuotto on valmistajan mukaan 830m3/h. Siellä on vielä jokin Hi Power- turbonappi, jolla saa 20minuutin ajaksi lämmön nousemaan nopeammin ja myös puhallin tuntuu löytävän lisäkierroksia sen ajaksi - mutta tämä asetus ei siis sovellu minulle, koska talossa ei ole varsinkaan talvella ketään paikalla moneen viikkoon nappia painamassa. Käytän tuota Hi Poweria vain kun menen käymään mökillä ja haluan nostaa lämpötilaa mahdollisimman nopeasti.
3. Puhalluksen ohjaus laitettiin alaviistoon ja olohuoneen nurkasta keittiötä ja eteistä kohti (kts. pohjapiirros).


Talo laitettiin peruslämmölle ja lämpötiloja tarkkailen täältä muutaman sadan kilometrin päästä etänä tekstiviestein Oumanin välityksellä. Fujitsun tavoitelämpötila on laskettu +16 asteeseen ja Oumanin ohjaamalle sähkövastukselle on rajana +12. Jatkan läpötilojen tarkkailua  ja mielenkiinnolla odotan sähköyhtiön lukemia ilmalämpöpumpun vaikutuksesta sähkönkulutukeen.









Ilmalämpöpumppua hankkimassa tammikuussa 2017

Minulla on kesämökkikäytössä vanha puolitoistakerroksinen omakotitalo Rovaniemellä.
Jämä Junior 2K ja Ouman EH-800B
Talo on rakennettu 60-luvun alussa ja siihen on rakennettu lisäsiipi 70-luvun lopulla. Lämmitettävää pinta-alaa on noin 120m2. Talossa on vesikiertoinen patterilämmitys Jämä Junior 2K-kattilalla, jota voi lämmittää sekä puilla että sähköllä. Kattilassa on 6kW:n sähkövastus, Grundfos Alpha1-kiertovesipumppu sekä Ouman EH-800B-lämmönsäädin, jota voin ohjata etänä kännykän tekstiviesteillä. Taloa on vuonna 2014 ja 2015 lämmitetty suurimmaksi osaksi sähköllä ja sitä on mennyt hieman päälle 20000kWh/vuosi, kun huonelämpöä on pidetty talvella noin +22-+24°C:ssa - tuolloin taloa on lämmitetty silloin tällöin myös puilla ja taloussähköä on kulutettu, kun talossa on asunut yksi henkilö vakituisesti. Talon ainoa vakituinen asukas muutti hoitokotiin syyskuussa 2015, jonka jälkeen talo on ollut suurimmaksi osaksi tyhjillään. T
alon lämmitys tuli minun hoitooni kesällä 2016. Talo on asuttuna lähinnä kesällä ja talvikautena voi mennä yli kuukausikin, ettei siellä käy kukaan. 

Jämä Junior 2K vm.1979



Luulin, että voisin puolittaa sähkölaskun, jos tiputan lämmityskaudella huonelämpötilan +10 asteeseen, mutta nyt näytti siltä, että voisin päästä tällä keinolla ehkä vain noin 15000kWh:iin vuodessa. Se menee niin, että noin 10 asteen pakkasella sähköä kuluu noin 2-3kWh/h, -15 asteessa menee 3-4kWh/h, -20 asteessa 4-5kWh ja -25 asteessa 5-6kWh. +10 asteen peruslämmöstä huolimatta kovilla pakkasilla lämmitykseen on mennyt pahimmillaan yli 150kWh/vrk eli rahassa noin 15€/vrk.



Noin kuukausi sitten aloin tutkia lisäkeinoja lämmityskulujen pienentämiseen ja mielessä kävi talon lisäeristäminen, koska vanhassa osassa on vielä sahanpurut seinissä eristeenä. Lisäksi kylpyhuoneen vesilämmityspata ja puulämmitteinen saunan kiuas on liitetty hormiin ilman savupeltejä eli sieltä tulee varmasti pakkasilla paljon kylmää ilmaa. Pitää vielä selvittää mitä näiden saneeraaminen maksaa.

Harkitsin myös maalämpöpumppua, mutta totesin investoinnin olevan liian kallis minun budjetille. Sitten mietin ilmalämpöpumppuja ja totesin niiden hintojen asennettuna olevan sillä tasolla, että sitä kannattaisi ehkä kokeilla. Minulla ei ollut aikaisemmin näistä laitteista muuta kokemusta kuin työpaikoillani olleet pumput, joiden tavoitelämpötilaa olen joskus muuttanut kaukosäätimellä. Varmuuden vuoksi etsin näistä laitteista lisää tietoa tuttaviltani, joilla on ilppi käytössä ja myös netistä mm. tältä foorumilta. Tulin vakuttuneeksi, että tällainen laite kannattaa hommata, sillä tekniikka on mennyt viime vuosina paljon eteenpäin ja parhaita pumppuja ei enää tarvitse sammutella kovilla pakkasilla.


Päädyin siihen, että minun kohteeseeni kannattaa hankkia joku 12-sarjan laite ja loppusuoralle kelpuutin Mitsubishi FH35:n, Toshiba Arctic 35:n ja Panasonic HZ12:n. Sitten klikkasin suositulla lämpöpumppufoorumilla Jantin jakamaa linkkiä  Ruotsin SP:n eli Suomen VTT:tä vastaavan laitoksen tekemään tuoreeseen lämpöpumpputestiin, jossa oli mukana myös Fujitsun 2017 malli LZCAN 09 - kiinnostuin heti siitä, koska Fujitsu näytti yhtä tehokkaalta kuin Panasonic HZ12, vaikka on 9-sarjalainen.  
Fujitsu ASYG09LZCAN


Otin selvää kuka on Fujitsun edustaja Rovaniemellä ja pyysin tarjousta Lapin Lämpöpumppuhuolto-nimiseltä yritykseltä - pyysin tarjouksen nimenomaan tuosta 9-sarjan laitteesta, koska 12-sarjan Fujitsu LZCAN oli paperilla vain hiukan tehokkaampi ja sen SCOP oli selvästi heikompi kuin LZCAN 09:llä. Pyysin tarjouksia myös useilta Mitsun, Tossun ja Panan kauppiailta Rovaniemelta, Kemistä ja Torniosta. Sain lähemmäs 10 tarjousta hintahaarukassa 1900€-2600€ asennettuna ja yllätyksekseni tuo Fujitsu LZCAN 09 ei ollut se kallein ja myyjä ilmoitti voivansa tulla välittömästi arviointikäynnille ilmaiseksi - 
muilta myyjiltä ei tarjottu ilmaista arviointikäyntiä tässä yhteydessä. Arviointikäynnin jälkeen alustava tarjous putosi nyt vielä satasella ja hintaan sisältyi sähköjen veto sähkökaappiin saakka vaikka kaappi oli ihan toisella puolella taloa. Tein kaupat saman tien, kun laitteelle luvattiin vielä 5 vuoden täystakuu. Myyjä varoitteli, että tuo uusi vuoden 2017 malli on tällä hetkellä erittäin kysytty ja voi mennä kaksikin viikkoa ennenkuin sitä saa maahantuojalta, mutta vajaan viikon kuluttua myyjä soitti, että ilppi on saapunut ja pitäisi sopia asennuspäivä. Sovimme asennuksen seuraavalle viikolle, jolloin oli luvattu ulkoasennuksille sopivaa nollakelin säätä. 
Myyjän mukaan paras paikka ulkoyksikölle olisi tällä seinällä